SOTE

Timo Salmisaari 24.3

ON AIKA VETÄÄ UUSI PUNAINEN VIIVA

Hyvinvointivaltion luominen on ollut taloudellisen itsenäisyyden ja inhimillisistä arvoista huolehtimisen liitto. Jälkimmäisen teeman vaalimisessa sosiaalidemokraattisella puolueella on aina ollut hyvin tärkeä rooli. Tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo, palkkaerojen kaventaminen ja heikoimmista huolehtiminen ovat perinteisesti kuuluneet meille. Sosiaali- ja terveydenhuolto edustaa keskeisiä arvojamme ja kansallista huolenpidon syliä, joka ottaa vastaan avun tarpeessa olevat lähimmäisemme.

Tulevan sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet noudattavat näitä periaatteitamme. Toteutuessaan se uudistaa koko suomalaisen yhteiskunnan. Yhden palasen liikuttaminen liikuttaa toisia, jotka taas liikkuessaan heilauttavat muita. Kyse ei ole ketjureaktiosta vaan jatkuvasti eteenpäin sykkivästä yhteiskunnallisesta ekosysteemistä.

Kunnat ovat keskeinen osa yhteiskuntamme rakennetta. Kun niitä muutetaan, muuttuu kaikki. Puolet kuntien budjetista siirtyy rakenteilla oleville maakuntien organisaatioille, joiden toimintaa ohjaa valtio. Suurelle osalle kuntien henkilöstöä tulee uusi työnantaja ja sote-palveluiden tuottamisessa käytettyjen kiinteistöjen kohtalo on vielä epäselvä. Paljon muutakin tuntematonta on edessä.

Tulevat kunnallisvaalit ovat tärkeimmät pitkiin aikoihin, sillä nyt määritetään kuntien ja maakuntien roolit uudella tavalla. Kunnille on annettu kolme keskeistä tehtävää eli sivistys, elinvoima ja hyvinvointi. Sote-uudistuksen myötä meillä on mahdollisuus keskittyä näihin entistä paremmin.

Tähän asti hyvinvointi ja ennaltaehkäisy ovat jääneet jalkoihin, kun kuntien rahoista noin puolet ovat menneet sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin. Samalla huomio ja odotukset ovat kohdistuneet ylikorostetusti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Nyt voimme entistä paremmin keskittyä lapsiperheiden hyvinvointiin, koululaisten tukemiseen, ihmisläheiseen kaavoitukseen ja turvallisuutta parantaviin ratkaisuihin. Meillä on mahdollisuus tehdä jotakin aivan uutta.

Syksyisessä sienimetsässä jokainen suunnan valinta johtaa uusiin näkymiin ja havaintoihin. Kantarelliryppäälle pysähtymisen jälkeen edessä on uusi saappaiden kärkien suuntaaminen. Paras saalis saadaan hyödyntämällä koko ajan päivittyviä havaintoja. Tietämys kasvaa matkan aikana ja tuntematonta ei voi suunnitella etukäteen. Kokemus, luottamus ja vaistonvaraisuus ovat käyttövoimia sekä sieniämpärin täyttämisessä että sote-uudistuksen polulla.

Sote-uudistus on suuri mahdollisuus. Tähänastinen järjestelmä ei ole pystynyt lunastamaan siihen kohdistettuja odotuksia. Palveluihin ei pääse, jonot ovat pitkiä ja kulut karkaamassa käsistä. Uusia, aiempaa kalliimpia hoitomuotoja tuodaan markkinoille samalla kun kansalaiset elävät aiempaa vanhemmiksi. Vähitellen näivettävien sairauksien määrä lisääntyy äkkikuolemia aiheuttavien sairauksien kustannuksella. Näin toisten avun ja tuen varassa elävien ikäihmisten määrä lisääntyy. Lisää käsiä ja jalkoja sekä välittämistä tarvitaan lähimmäistemme tukemiseen. Ketään ei saa hylätä.

Keskustelussa päällimmäiseksi on noussut valinnan vapaus. Usein se ymmärretään turhan kapeasti. Valinnan vapaus on yhteiskunnan lupaus saada palvelun tuottaja sekä palvelut jokaiselle. Tulevaisuuden palveluvalikko on huomattavasti aiempaa laajempi ja yksilöllisyyttä huomioiva.

Kansalainen nousee keskiöön, kun jokainen on oman hyvinvointinsa asiantuntija ja arvioi itse palvelutarpeensa.  Soten työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita ja näin palvelujen järjestämisessä on kyse kahden asiantuntijan kohtaamisen edistämisestä. Tämä asettaa aivan uudet haasteet järjestelmän johtamiselle. Autoritaarisesta määräysten antamisesta tulisi siirtyä asiantuntijuuden mahdollistamiseen ja tukemiseen. Henkilöstömme on osaavaa, mutta työolosuhteet eivät läheskään aina tue tämän hyödyntämistä. Johtamisen tehtävä taas on luoda räätälöidyt palvelut tuottava ketterä organisaatio.

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ylimmät päätöksentekijät ovat demokratian mukaisesti vaaleilla valittuja. Äänestäjät päättävät, ketkä ovat tekemässä tulevaisuuden palvelujärjestelmän rungon. Tehtävä on vaativa ja äänestäjien on syytä huolella harkita äänensä kohtalo. Ovatko vanhojen, nykytilanteeseen johtaneiden ratkaisujen tekijät sopivia järjestelmän uudistamiseen?

Oman haasteensa se luo myös meille kansalaisille – miten oppisimme hakemaan itsellemme apua ennen kuin meillä on vakavia sairauksia tai suuria ongelmia. Jatkossa meidän on itse mahdollista määritellä, milloin tulemme järjestelmään. Tai oikeammin, meidän tulee haastaa järjestelmä vastaamaan tarpeisiimme, eikä enää tyytyä siihen, mitä on tarjolla. Fantasiapitsan tulee sivuuttaa perinteiset fransescanat ja frutti di maret.

Paljon on puhuttu yksityisten palvelujen tuottajien roolista kokonaisuudessa. Ihannetilanne olisi julkisen puolen johtama kokonaisuus, jossa yksityissektorin kustannustehokkuus ja palvelujen saatavuus yhdistyvät julkisen puolen kokonaisvaltaisuuteen ja vastuullisuuteen. Julkisten palvelujen tuottamisessa täytyy olla jotakin mätää, koska yksityissektorin järjestäessä paremmat palvelut jää omistajille eli kunnille vielä voittoa. Parhaimmillaan yksityissektori sparraa julkista puolta ja tuottavuuden nousu mahdollistaa satsaamisen sinne, missä resursseista on pulaa.

Maailma digitalisoituu ja soten kohtalon kysymys on, lähteäkö aallon harjalle tässä kehityksessä vai tyytyäkö tulemaan perässä. Tulevat palvelut virtualitusoituvat vapauttaen näin voimavaroja ja resursseja inhimillisistä arvoista huolehtimiseen ja läsnäoloon. Nuori, jolla on puutteelliset itsenäisen elämän valmiudet, saa tuekseen rinnallakulkijan, joka ohjaa oikeisiin palveluihin ja tukee valinnoissa. Yksinäinen ikäihminen saa läsnäoloa ja sisältöä päiväänsä. Vapautuvat resurssit eivät saa päätyä säästöiksi.

Uusia toimintatapoja ja lisäresursseja tarvitseva yhteiskunnallinen alue on työllisyyden hoito, jossa helposti unohtuvat kuntien tuottamat mahdollisuudet. Arjessa on paljon tekemätöntä toisiamme hyödyttävää työtä ja toisaalta kyvykkäitä ihmisiä on vailla tekemistä. Jokaisella hädässä olevalla tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut. Näin työllistäminen ja uusien palveluiden järjestäminen kättelevät toisiaan.

Maassamme on paljon pitkäaikaistyöttömiä ja heidän mahdollisuutensa rakentaa omaa ja lastensa tulevaisuutta ovat kaventuneet. Pitkäaikaistyöttömyys merkitsee helposti sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle joutumista ja kokemusta, ettei voi kantaa korttaan kekoon tämän yhteiskunnan hyväksi. Samalla vaarana on, että vanhemmuuteen sisältyvä kansalaistaitojen välittäminen ja yhteiskunnan hahmottamisen tapa eivät siirry lapsilla. Pitkäaikaistyöttömät ja muut tukirakenteidemme ulkopuolelle pudonneet ovat seurausta yhteiskunnallisen vastuun laiminlyönneistä.

Yhteiskuntamme on juuri niin hyvä kuin miten se pitää huolta heikoimmistaan. Lähimmäisyydestä huolehtiminen kuuluu meille kaikille. Valitettavasti järjestelmän toimimattomuus on voinut siirtyä ajattelutavaksi, jolla kohtaamme kanssaihmisemme. Siitä voi ravistautua irti, me jokainen voimme auttaa toisiamme. Välittäminen on osa ihmisyyttä.

Näissä vaaleissa on keskeisesti tämän parantamisesta kyse. Ilmari Kiannon romaanissa punainen viiva edusti tasa-arvoisuutta, demokratian keskeistä teemaa. Nyt on kyse samasta asiasta eli perusturvamme ylläpitämisestä.

Yhteiskuntamme on nopeasti kulkemassa uuteen aikaan, joten meitä sosialidemokraatteja, arvojamme ja ideologiaamme tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Me varmistamme, että yhteiskuntamme on kaikkia varten.

On aika vetää uusi punainen viiva – lähimmäisyyden ja osallisuuden viiva.

Timo Salmisaari
Johtava sote-konsultti
Psykiatrian erikoislääkäri, Psykoterapeutti

 EKSOTE:n sosiaali- ja terveys- palvelut

Anneli Kiljunen 1.2.2017

EKSOTE/SOTE

Julkiset sote-keskukset on lain mukaan siis pakko yhtiöittää, eikä kunta saa näitä yhtiöitä omistaa. Sote-keskus vastaa asiakkaiden perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluista sekä sosiaalipalveluiden ohjauksesta ja neuvonnasta. Sote-keskuksen tuottamaan laajennettuun perustasoon kuuluvat asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, kuten sosiaalityö, kotipalvelu, asumispalvelut ja päihdetyö.

Yhtiöittämisvelvoite on ongelmallinen, sillä yhtiöittäminen pilkkoo nykyiset palvelukokonaisuudet pienempiin osioihin. Näin tulee tapahtumaan mm. Eksotessa, vaikka ministerit ovat todenneet että hyviä käytäntöjä ei tarvitse pilkkoa. Jos pakkoyhtiöittäminen ja valinnanvapausesitys menee läpi nykyisessä muodossa näin tulee tapahtumaan. Eksote puretaan ja osa palveluista tulee sote-keskukseen ja osa maakunnan liikelaitokseen, sekä osa maakunnan liikelaitoksen alle omiksi palveluikseen. Miten huipputasoinen hoitomme turvataan, jos sairaaloista pilkotaan tietyt toiminnot markkinoille? Miten pärjäävät valintojensa kanssa asiakkaat, joiden toimintakyky on heikentynyt?

Sote herättää paljon kysymyksiä ja tulen mielelläni kertomaan asiasta jatkossakin.

Järjestöjen vetoomus 12.1.2017

Me allekirjoittajat tuemme yhteisvastuuseen perustuvaa sosiaali- ja terveys-palvelu järjestelmää, jossa julkinen sektori pääosin tuottaa ja rahoittaa peruspalvelut.

Etelä-Karjalan EKSOTE:n sosiaali- ja terveyspalvelumallissa perustan luovat edelleen julkiset palvelut, joita kolmas sektori ja tarvittaessa yritykset täydentävät.

Inhimillisemmässä sosiaali- ja terveyspalvelumallissa palvelut ovat kaikille yhdenvertaiset asuinpaikasta riippumatta, joten painopiste on lähipalveluissa.

Riittävillä julkisilla palveluilla turvataan kaikille mahdollisuus päästä terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluiden piiriin sekä saada kotiapua ja tarvitsemaansa arjen turvaa.

Kunnilla ja niissä toimivilla monilla eri järjestöillä, kuten eläkejärjestöillä on keskeinen rooli ennakoivassa vapaaehtoisessa hyvinvointityössä.

Emme tue näiden palvelujen järjestämisvastuun siirtämistä maakuntahallinnolle

Se lamaannuttaisi nykyisen Etelä-Karjalassa hyvin toimivan EKSOTE:n piirissä toimivien kuntien ja järjestöjen välisen ennakoivan hyvinvointiyhteistyön.

Lähipalveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon yksin asuvien, eläkeläisten, perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien tilanne. Vanhusten hoiva ja hoito on turvattava riittävällä määrällä hoitajia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut eivät saa estää lääkäriin pääsyä ja tarvittavan hoidon ja palvelun saantia.

EKSOTE:n tarjoamia julkisia palveluita ei tule hajottaa ja yhtiöittää pakolla. Ei ole järkevää pirstaloida palveluja eri yksityisille yrityksille, jotka nyt toimivat hyvin periaatteella: ”palvelut yhden katon alla”.

Yhteisesti kerätyt verovarat on tarkoitettu palveluihin, eikä yksityisten yritysten voittoihin tai veroparatiiseihin.

Asiaa koskevia lakeja valmistelaan juuri nyt. Mielipiteet on sanottava nyt. Toivomme, että EKL:llä ja sen jäsen yhdistyksillä, kaikilla kuntavaaleihin valmistautuvilla ehdokkailla ja EKSOTE:n toimintapiirissä toimivilla kansanedustajilla olisi näkemyksiämme tukeva kanta asian jatkovalmistelussa.

Kymen naapuri maakunnissa MIUSOTE:lla ja ESSOTE:lla on sama huoli, kuin Etelä­-Karjalassa EKSOTE:lla.

Ruokolahden Sosialidemokraatit r.y.

EKL Ruokolahden Eläkkeensaajat r.y. 

Vuoksenniskan Työväenyhdistys r.y.                                     

Imatran ja Ruokolahden Wanhat Toverit                                 

EKL Kymen Piiri r.y